maanantai 2. tammikuuta 2023

Portugalinvesikoira

  PORTUGALINVESIKOIRA / CÃO DE ÁQUA PORTUGUÊS    

  


 

Vähän historiaa 

 

Portugalinvesikoira on hyvin vanha koirarotu. Portugalinvesikoiran kantamuodon uskotaan levinneen foinikialaisten kauppiaiden mukana Mesopotamiasta ympäri maailmaa, myös Pyreneitten niemimaalle. Siellä se historian eri vaiheissa sekoittui paikallisiin koirakantoihin ja kehittyi vesityöskentelyyn erikoistuneeksi roduksi.  


Portugalinvesikoira oli työkoira, merenkulkijan ja kalastajan tärkeä apulainen. Se veti verkkoja, sukelsi veneestä pudonneita esineitä ja verkosta karanneita kaloja, sekä paikallisti kalaparvien sijainnin. Maalla niitä on käytetty apuna metsästyksessä. Muinaista perintöä ovat niiden noutamistaipumus ja uintikyky, kuten myös sukeltaminen. Veneissä asuminen ja ankarissa olosuhteissa työskentely on vaatinut suurta sopeutumiskykyä. Kaikkeen tähän työhön on pystynyt vain älykäs, atleettinen ja itsenäinen koira, joka teki päätöksiä paineen alaisena ja päätti tehtävänsä ilman avustusta.  


Uusi kalastusteknologia oli koitua rodun kohtaloksi: kalastuksen koneellistuessa ja siirtyessä suuriin yksiköihin ei vesikoiria enää tarvittu aluksilla.  Alkuperäistehtävässään työskenteleviä portugalinvesikoiria oli enää hyvin vähän 1900-luvun alkupuolella. Rotu saatiin pelastettua viime hetkessä muutaman kiinnostuneen henkilön toimesta, jotka etsivät käsiinsä kalastajien koiria systemaattista jalostustyötä varten. 


Ensimmäinen rekisteröity portugalinvesikoirapentue syntyi Portugalissa vuonna 1937 Algarbiorum-kenneliin. Rodun ensimmäinen rotumääritelmä julkaistiin vuonna 1938. Rotu hyväksyttiin FCI:n alaiseksi roduksi vuonna 1951. Ensimmäinen portugalinvesikoira tuotiin Suomeen vuonna 1989

 

 

Nykypäivää  

 

 

Nykypäivän portugalinvesikoira on monipuolinen harraste-, käyttö- ja seurakoira. Portugalinvesikoiran kanssa harrastetaan agilitya, jälki- ja tottelevaisuuskokeita, koiratanssia, vesipelastusta, rallitokoa ja sitä voidaan käyttää muissakin koiraharrastuslajeissa; jopa linnustamisessa.Portugeeseista löytyy myös HYPO koiria - koiria jotka haistavat omistajan verensokerin laskun vaarallisen alas ja ilmoittavat siitä omistajalleen. Se on myös näyttävä näyttelykoira. 


Portugalinvesikoiran luonne määritellään temperamenttiseksi, itsepäiseksi, rohkeaksi ja kestäväksi sekä oppivaiseksi ja älykkääksi. Rotumääritelmän luonnehdinnan lisäksi useimmat portugalinvesikoirat ovat avoimia, lempeitä, ihmisrakkaita ja iloisia. Portugalinvesikoira voi olla hiukan pidättyväinen vieraita kohtaan, mutta missään nimessä portugalinvesikoira ei saa olla arka. Portugalinvesikoira kaipaa fyysisen liikunnan lisäksi myös aivoja kuormittavaa tekemistä; jos omistaja ei tekemistä keksi, niin portugalinvesikoira keksii itse itselleen puuhaa. Omistajalta vaaditaan myös huumorintajua, portugeesi ei ole tosikkojen koira.  

 

 

Terveystilanne on portugalinvesikoirilla kohtuullinen. Lonkkaniveldysplasiaa sekä perinnöllisiä silmäsairauksia kuten prcd-PRAta esiintyy jonkin verran rodussa. Näiden vähentämiseksi rotu kuuluu Suomen Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan: jalostuskoirilta vaaditaan virallinen silmäpeilaus ja lonkkakuvaustulos. Prcd-PRA voidaan testata geenitestillä. Näin voidaan varmistaa, ettei sairaita pentuja synny. Rodussa esiintyy satunnaisesti SLO:ta, autoimmuunisairauksia sekä yliherkkyyksiä. Korvatulehduksia ja muita kaikilla roduilla ilmeneviä tavallisia sairauksia esiintyy myös. 


Rotumääritelmän kuvaama näyttelytrimmaus juontaa satojen vuosien taakse aikaan, jolloin portugalinvesikoira oli työkoira. Lyhyeksi ajeltu takaosa kevensi märän koiran painoa uidessa ja helpotti koiran nostamista veneeseen. Etuosan pitkä karva suojeli sisäelimiä meriveden kylmyydeltä. Häntätupsu ilmoitti viirin tavoin kalastajalle, että täältä tulee portugeesi. 

 

 

 

 

Pitkä näyttelyturkki vaatii ahkeraa kampaamista ja pesua. Kärsivällisyyttä tarvitaan etenkin pentukarvan vaihtuessa, jolloin turkki takkuuntuu erittäin helposti. Myös lyhyeksi trimmatun turkin puhtaudesta ja siisteydestä tulee huolehtia säännöllisesti. Monesti ne jotka eivät näyttelytä koiraa pitävät turkin lyhyenä.

 

 

Rotu sopii ihmiselle, jolta löytyy aikaa ja innokkuutta koiran aktivointiin ja kouluttamiseen, sekä halukkuutta turkin kunnossa pitämiseen.  


Portugalinvesikoira on perhettään rakastava energinen lemmikki jolta vauhtia ei puutu ja se palvoo omistajaansa sekä seuraa tätä mielellään joka paikkaan.  

 

 


 

MVesikoirat olinari C. 1998 (2. painos). The Portuquese Water Dog y 

r 

Teksti Vesikoirat ry / koonti Hanna Nyman  

Lähteet: 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti