Lurppablogi: Sinilevä, se kesän riesa.

Melkein joka kesä ja melkein joka paikassa esiintyy sinilevää. Tämä ikävä riesa on tullut näköjään pysyväksi riesaksi meille.

Tuon vihreän lautan saapuminen rannoillemme tyrmää kesän ihanat uintiretket siihen paikkaan.

Oletko ajatellut miten vaarallista tuo sinilevä voikaan olla?

Varsinkin meidän lemmikeillemme, jotka rakastavat vedessä olemista, se voi olla tappava.

Vaikka spanielimme eivät joisi sitä , sinilevää jää niiden turkkiin josta sitä tulee helposti nuoltua.

Itse olen kyllä ollut tietoinen, että kun tulee ilmi sinilevästä siihen ei kannata mennä uimaan, eikä päästää koiraakaan sinne.

Mutta mitä tuo sinilevä kätkeekään itseensä ja mitä se voikaan aiheuttaa.

Tässäpä pientä pohdittavaa.

SINILEVÄ :

Sinibakteerit eli syanobakteerit ovat yhteyttäviä esitumallisia soluja. Niitä kutsutaan myös sinileviksi, vaikka ne eivät ole leviä, vaan bakteereja. Sinibakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään, n s sinileväkukinnoista, lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja.

Sinileväkukinnoista yli puolet ovat myrkyllisiä. Sinibakteereissa on kahdenlaista myrkkyä. Maksamyrkkyä ja hermomyrkkyä. Maksamyrkylliset sinilevät ovat yleisempiä. Ne aiheuttavat eläimelle maksan turpoamisen ja shokin. Hermostoon vaikuttavat toksiinit aiheuttavat lihasten halvaantumista.

Oireet

Oireet näkyvät koiralla nopeasti, jo puolen tunnin kuluttua myrkytyksestä. Oireet ovat oksentelu, tärinä ja vapina, sekä horjuminen. (Varo sekoittamasta oireita lämpöhalvaukseen). Tämän jälkeen voi tulla kramppeja ja vaikeuksia pysyä pystyssä tai nousta ylös. Oireiden tultua koira on välittömästi vietävä eläinlääkärin hoitoon. Soita ja kerro sinilevämyrkytyksestä jo matkalla, pelastuminen voi olla hetkistä kiinni.